75 Vinkkejä auton ostoon

Postaus on siis tarkoitettu ihmisille, jotka ovat hankkimassa autoa, mutta tuntuu ettei sopivaa löydy. Sivustoksi suosittelen nettiauto.com sivustoa, varsinkin meille persaukisille.

Kuten eräs viisas opettaja on joskus hallissa sanonut "kaikki autot on romuja". Ja niin ironista kuin se onkin, niin tottahan tuo on. Kaikissa autoissa on välillä vähän jotain vikaa ja kulutusosia joutuu uusimaan.

- Millaista autoa olet hakemassa? Monilla sivustoilla saa autojen hakua tarkennettua, esim jos tarvitset vetoautoa, niin yleensä autossa pitää olla vetokoukku. Miltein kaikkiin autoihin sellaisen saa, mutta se kyllä kustantaa hunajaa. Toki isojen kuormien vetämiseen neliveto on suositeltavaa.

- Harvoin netissä myytävät autot on suoraan tehtaalta tuotuja. Ne ovat käytettyjä ja niissä on vikaa. Kaikissa autoissa on, vaikka myyjä muuta väittäisi.

- Halpaa ja hyvää ei ole olemassa, Eikä myöskään autoja voi eritellä tavalla  HYVÄ tai HUONO. Auto on sitä, miten sitä on pidetty. Tottakai on laadukkaampia autoja ja vähän vähemmän laadukkaampia, mutta se on asia erikseen.

- Lähes kaikki autot ovat jotenkuten muokattavissa, vanhemmat vähän helpommin. Sekin on tosin rahakysymys. Lähtökohtaisesti kannattaa ostaa lähimmiten omaa käyttötarkoitusta ja silmää miellytävä.

- Koeajolle kannattaa ottaa autoista tietävempi kaveri mukaan. Minä en itse sitä ole, kun kerran tehnyt. Sekin oli siksi, kun itsellä ei ollut korttia. Tiedän itse jonkun verran autoista, mutta en tarpeeksi paljoa. Siksi on virhe mennä aina koeajamaan ilman kaveria, mutta en jaksa kuunnella muiden mielipiteitä autosta jonka itselleni hankin. Se on mun murheeni..

- Aina pitää tinkiä ja yleensä yksityisten ilmoittamissa myynti-ilmoituksissa on tinkivaraa.

- Hyvässä autokaupassa tulee kahdet renkaat mukaan, oli toiset kuinka huonot tahansa, edes jotkut... Yleensä kaikki muukin krääsä on sallittua. Yleensä tyrkytän kaikki autoon liittyvät roinat mukaan.

- Varmista, että kaikki ovet menevät lukkoon, itselle on käynyt niin, ettei ovet mene lukkoon. Eikä sillin uskalla jättää autoa mihinkään, keskuslukitusropleemat on yleensä työläitä. Säästä ittees.

Toivottavasti nämä auttoi edes jotakuta!

76 Ulkonäköhaaste

Kai munkin pitää vastata tuohon ulkonäköhaasteeseen, inspiroiduin niin täysin ystävättäreni kirjoituksesta ( kopiokappale.blogspot.fi )

Eli puhutaan siis mun omasta ulkonäöstä, joka tuntuu muuttuvan kokoajan. Kaikki lähti ala-asteelta, oikeastaan ala-asteen loppupuolelta. Olin normaali pullukka teini, ja ylä-asteelle mennessä se ei ollut hyvä juttu. Tottakai minua alettiin kiusaamaan, ja siitä alkoi ylä-asteen kestänyt laihdutusoperaatio. En kehdannut koko yläasteen aikana laittaa farkkuja päälle. Kuljin aina collegehousuissa. En mennyt koskaan talvi- tai kevätjuhlaan, sillä pelkäsin laittaa mekkoa päälle. En halunnut paljastaa vartaloani.

Tuolloin olin laihimmillani.. En vakavasta alipainosta kärsinyt, mutta luut vilkkui jokapaikasta..

Päästessäni amikseen päätin aloittaa uudelleen kaiken, tilasin itselleni vaatteita jotka oli omaan silmään kivan näköisiä. Jonnan ja Tian avustuksella opettelin syömään uudelleen. En ollut koko yläasteen aikana käynyt kertaakaan edes koulun ruokalassa. Kärsin vakavasta paniikkihäiriöstä, joten tarjottimen kanssa kävely tuntui kuolemalta. Ja aina syödessäni tunsin kuin joku tuijottaisi minua ja ajattelisi, että "siinä se sotanorsu syö". 

Viimeisin kokovartalokuva, ei ihan missään mallin mitoissa, mutta sentään melkein "normaalipainoinen". Jos sellaista käsitettä on edes olemassa.

Ei mulla nyt tälläkään hetkellä kaikista terveellisimmät elämäntavat ole, syön mitä tekee mieli ja milloin huvittaa. Käyn lenkillä kun kiinnostaa (kun pakollisia koiranulkoilutuksia ei lasketa).  En tuomitse itseäni siitä, että joskus saatankin jotain herkkuja syödä. 

Sitten päästäänkin asioihin joita vihaan itsessäni ja joista pidän.

Aloitettakoon asioista joista pidän. Niistä ainoa on varmaan solisluut. En osaa sanoa mikä niissä viehättää, mutta se on ruumiinosa mistä pidän itsessäni eniten. Enkä oikein keksi muuta.. Lonkkaluut ehkä on toinen..

Sitten päästäänkin asioihin joista en pidä.. En pidä nenästäni, sillä se on kummallinen pottukuono. En pidä sormistani, sillä ne ovat tosi epänaiselliset. En pidä oikein mistään kehossani, mutta tulen niiden asioiden kanssa toimeen. 

Monilla ihmisillä on henkisiä ongelmia mun silmien kanssa. Ok, ne on vihreät, mutta kuin liskon silmät. Monet ihmiset ketä nään ensimmäistä kertaa sanovat, että ei uskalla puhua mulle, koska mulla on niin pistävä katse.

Mutta olen aikalailla nyt sanottavai sanonut :D Olen vuosien saatossa yrittänyt oppia elämään vartaloni kanssa. Eiköhän se jonain päivänä vielä onnistu...

Hyvät Juhannukset teille kaikille jotka jaksoitte lukea!

77: ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Mulla on taas tosi viisas olo (ihme koska kello on jo muutaman tunnin yli puolenyön). Viimeaikoina on tapahtunut paljon. Musta tuntuu, että oon viimesen puolenvuoden aikana oppinut paljon itsestäni ja muista ihmisistä. Mun kanssa ei aina ole helppo tulla toimeen ja oon suhteellisen rasittava, mutta en koskaan uskonut, että ihminen josta välitän kaikista eniten, kyllästyis muhun näin. No joo ei mulla oo hyviä vitsejä, en oo ulkomuodollisesti millään lailla muista poikkeava tms.

Oon katsellut muita pariskuntia, niissä on perinteiset sukupuoliroolit. Mies hoitaa autot ja nainen kokkaa ja siivoaa jne. Itse en ole koskaan ymmärtänyt tätä. Se ois varmaan ainoa keino saada suhde toimimaan. Vanhanaikainen väheksyntä. Oon aina halunnut olla itsenäinen nainen. Sen takia alunperin autoalalle menin, että osaisin toimia jotenkin kun auto hajoaa motarin varteen. Tai vaihtaa itse omat renkaat ja näin edespäin. Auto nyt kumminkin on ihmisen olennainen "kehonliikuttaja".

Mulle on olennaista tulla ensin toimeen itseni kanssa. Se  ei oo aina helppoa hyväksyä itseänsä. Mulle se on ollut aikoinaan tosi hankalaa. Ja edelleen miesvaltaisella alalla kuulemani sovinistiset kommentit saa miettimään asioita. Ei autoala oo sellasta mitä monet kuvittelee. Ei miehet ihaile naisasentajia milläänlailla. Naisasentajia halveksutaan ja oletetaan ettei naiset ymmärrä mitään mistään. Eniten kuultu asiakkaiden kommentti oli edellisessä työharjottelupaikassa oli että haluaa tiskille jonkun pätevän miehen, kun en kuulemma kumminkaan mistään tajua. Paikan pomokaan ei luottanut mun vaihtaa edes tuulilasinpyyhkijöitä asiakkaan autoon.

Mutta miks nykyajan naisten pitäs olla niin kädettömiä? näköjään joo se viehättää miehiä, mutta miks? Itse olen ennemmin itsenäinen ja miehetön, kuin kädetön ja miehellinen. En pidä itseäni muita parempana. Munlaisia on monia. Me ollaan vaan erilaisia.