Otsikko kertookin kaiken, tekstissä on tarkoitus puhua yleismallisesti, kumminkaan yleistämättä asiaa (kuulostaapa taas fiksulta... Siinä on kumminkin ero :D). Puhun nyt nykyaikaisesta, nuorten ihmisten parisuhteista. Eikä kaikki perustu omiin kokemuksiini.
Yleiset syyt miksi nykyaikaiset parisuhteet eivät toimi ovat ajan ja järjestelyn puute, teknologia ja ympärillä olevat ihmiset. Normaali ihminen on 8h päivässä töissä, klo. 08-16 välillä. Aamulla harva huomioi kumppania, työpäivän aikana häntä ei nää. Jos toinen tai molemmat parisuhteessa näkevät kavereitaan usein tai/ja harrastavat aktiivisesti jotain. Se vie joistain illoista paljon aikaa. Ja nukkuakkin pitäisi ehtiä. Pariskunta joka ei asu yhdessä ei kyllä nää toisiaan, kuin viikonloppuisin. Nuorten aikuisten parisuhteista puhuttaessa toinen osapuolista tai molemmat saattavat tykätä käydä baareissa/ulkona kavereidensa kanssa viikonlppuisin. Tällöin ei viikonloppunakaan ole aikaa.
Harrastamiseen palatakseni, miksi ihmiset haluavat päästä juuri huonoina hetkinä tekemään omia juttujaan/harrastamaan? Yleisin tilanne minkä olen kuullut on juuri tämä, että juuri sinä päivänä, kun toinen osapuoli pääsee aikaisemmin töistä, että olisi aikaa viettää aikaa kahdestaan, Niin toinen päättää lähteä yksin harrastamaan, mutta sitten kun ois aikaa niin sitä ei voi tehdä.
Äly hoi älä jätä
Teknologia haittaa parisuhdetta, koska se aika mikä nyt ollaan kahdestaan. On turhauttavaa viettää ihmisen kanssa joka keskittyy vain facebookin tms selaamiseen. Tai puhelimessa juoruamiseen.
Ympärillä olevat ihmiset haittaavat parisuhteita, sillä jos kumppani tai molemmat tykkäävät nähdä usein kavereitaan. Joko lähtevät muualle tapaamaan heitä, tai sitten kutsutaan kaikki sinne olohuoneeseen kököttämään. Tällöin toisella osapuolella on mahdollisesti hyvin vaivaantunut olo, sillä ei voi olla omassa kotonaan rauhassa. Tai pariskunta joka ei asu yhdessä, vaan vielä vanhemmillaan jostain syystä. On kaikista hermoja raastavinta kumppanille kenen luona ollaan harvemmin, tai vaikka olisikin molempien luona yhtä paljon. Niin vanhemmat vaikuttavat liikaa parisuhteeseen, menoihin, nukkumaan menoon, ihan kaikkeen.
Joko minusta vain tuntuu siltä, tai mietintäni pitää paikkaansa, nykyajan ihmiset ovat mustasukkaisempia kuin ennen. Tämäkin on teknologian ansiota. Nykyän kun voidaan rauhassa "tykkäillä" toisten kuvista ja lisäillä kaveriksi ja niin pois päin. Tuntuu, että lähes joka suhteessa pitäisi esim. Naisosapuolella olla vain naispuolisia kavereita, eikä saa tyyliin edes puhua miespuoliselle bussikuskille. Ja sama toisinpäin. Ja vaikka kaverit olisikin samaa sukupuolta niin niitä harvoin saa nähdä.
Jos siis haluaa onnellisen parisuhteen, niin pitäisi hylätä kaikki sosiaalinen elämä ja harrastukset, tai harrastaa yhdessä ja hankkia yhteiset kaverit. Erotilanteessa tällainen tilanne on kylläkin kaikista vaikein. Onko mahdollista kellekkään yhdistää nämä kaikki ilman, että elämästäsi saisi "nolife" kuvan? Kertokaa mulle.
Näin näpsäkästi päätän taas pointittoman kirjoitukseni, kiitos kaikille jotka jaksoivat lukea.
